Taika:
Seisominen
Paikallaolo maaten, istuen, seisten
Sivulletulo, mutta eri kulmista
Seuraaminen ->matkan kasvatus
Luoksetulo (ja into eli vire, KAVERI)
Estehyppy ja palaaminen
Maisa:
kaukot
kukkaset
houkutus
oikealle kääntyminen
juosten pujottelu, JUOSTEN KÄÄNNÖKSET
eteen vahvistaminen
liikkeestä maahan käden nappaisu pois
20.8.2013
Toko ja tottis
Eilen Taikan tokossa oli stoppia ja sivulle tuloa ja plääh. "Eikös sun koira ole jo melkein vuoden, siltä voi jo alkaa vaatia" No ei voi, kun ei sille ole mitään opetettu. En muista mitään mitä se selitti enkä mitä oli kotiläksynä. Ihan perseestä meidän puolelta koko kurssi, jos oisin tehny kunnolla kotona niin ois varmaan ollu oikeesti hyötyäkin. Ohjaus oli erittäin hyvää kyllä, jos ois itse ollut aktiivisempi. Kaksi kertaa jälellä, puolitoista viikkoa aikaa skarpata. Usko unelmiis...
Oon ihan järkyttyny tosta "melkein vuoden". Mun pentu :( mutta avasi ehkä vähän silmiä.
Ärsyttävän passiivinen olin kyllä Riikan porotottiksessakin tänään. On varmaan niin isoja persoonia paikalla että minun pikkuminä ei mahdu. AARGH. Eikä siis mitään isoja ja pahoja vaan isoja ja kivoja ja kannustavia mutta kun oon lukossa niin oon. Voisko joku ne avaimet tuoda. Harjoiteltiin paikallaoloa ja stoppia ja sain hyviä neuvoja. Parempi käden liike ja heittosuunta stopissa ja paikallaolossa parempi palkkaus. Eli TUNNE ja ilo ja bileet. Jäi vähän epäselväksi vapautus paikallaolosta. Nyt koira saa lähteä kun menen sen luo, täh? ei. En tiedäkään miten se meni. Pitäis aina olla se sanelukone taskussa...
En osaa suhtautua tuohonkaan Taikaan. En pääse sen pään sisälle kuten Maisan. Mutta vieraspa se oli Maisakin tuossa vaiheessa. Täytyy nyt oikeesti kerätä oma asenne tuota Taikaa kohtaan ja alkaa tehdä sen kanssa eikä vaan vauvatella ja kuletella sivussa.
Puhuttiin siitä, että ei pitäisi pitää päiväkirjaa vaan tehdä suunnitelmaa. Sellaiseksi yritän tätäkin kääntää. Ei mitään pitäisi -juttuja, vaan tekemisen suunnittelua, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!
Huomenna agility ja torstaina paimennus ja rallyn kurssin. Viikonloppuna jätän menemättä Mejään kun oma koira ei todennäköisesti pääsisi jäljelle, Maisa oli jo Vahissa. Lauantaina siivoan ja treenaan ja sunnuntaina jos keittäisin kahvit kakun kera harvoille ja valituille, jos jaksan. En ole vielä kutsunut, kutsun lauantaina jos muistan. Ja pidän treenit hiekkakentällä.
Oon ihan järkyttyny tosta "melkein vuoden". Mun pentu :( mutta avasi ehkä vähän silmiä.
Ärsyttävän passiivinen olin kyllä Riikan porotottiksessakin tänään. On varmaan niin isoja persoonia paikalla että minun pikkuminä ei mahdu. AARGH. Eikä siis mitään isoja ja pahoja vaan isoja ja kivoja ja kannustavia mutta kun oon lukossa niin oon. Voisko joku ne avaimet tuoda. Harjoiteltiin paikallaoloa ja stoppia ja sain hyviä neuvoja. Parempi käden liike ja heittosuunta stopissa ja paikallaolossa parempi palkkaus. Eli TUNNE ja ilo ja bileet. Jäi vähän epäselväksi vapautus paikallaolosta. Nyt koira saa lähteä kun menen sen luo, täh? ei. En tiedäkään miten se meni. Pitäis aina olla se sanelukone taskussa...
En osaa suhtautua tuohonkaan Taikaan. En pääse sen pään sisälle kuten Maisan. Mutta vieraspa se oli Maisakin tuossa vaiheessa. Täytyy nyt oikeesti kerätä oma asenne tuota Taikaa kohtaan ja alkaa tehdä sen kanssa eikä vaan vauvatella ja kuletella sivussa.
Puhuttiin siitä, että ei pitäisi pitää päiväkirjaa vaan tehdä suunnitelmaa. Sellaiseksi yritän tätäkin kääntää. Ei mitään pitäisi -juttuja, vaan tekemisen suunnittelua, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!
Huomenna agility ja torstaina paimennus ja rallyn kurssin. Viikonloppuna jätän menemättä Mejään kun oma koira ei todennäköisesti pääsisi jäljelle, Maisa oli jo Vahissa. Lauantaina siivoan ja treenaan ja sunnuntaina jos keittäisin kahvit kakun kera harvoille ja valituille, jos jaksan. En ole vielä kutsunut, kutsun lauantaina jos muistan. Ja pidän treenit hiekkakentällä.
14.8.2013
Syksyä kohti
Kesällä en oikein jaksanut edes käydä täällä blogissa, mutta nyt kun luin noita vanhoja tekstejä, niin hyvähän tätä olisi kirjoittaa. Oon ollut ihan jumissa kaikkien treenaamisten kanssa, kun tuntuu, että on ihan liikaa. Kaksi vapaapäivää viikossa on VÄHÄN liian vähän. Pitäisi oikeasti olla aikaa pitää yllä kuntoa ja lenkkeillä ja tavata kavereita, pelkkä aivojumppa yhdelle kerrallaan ei oikein toimi.
Taikan kanssa ollaan käyty paimentamassa. Se on niiiiiin siistiä. Sitä jatketaan tämä syksy ja ensi kesänä sitten. Vielä se ei oikein paimennusta muistuta. Oman henkisen olotilan ja ulosannin harjoittelu se on tässäkin se vaikein paikka. Mun pitäisi osata olla rauhallinen ja itsevarma ja puhua tasaisella äänellä, kun koira ajaa lampaita mua kohti ja kävelen takaperin ja jotain keppiäkin pitäisi vielä kuljettaa mukana! Eikä mulla ole koko aikaa hajuakaan mitä oon tekemässä! En oikein tiedä mikä on se tärkein asia, mihin pitäisi kiinnittää huomiota. Koira on kyllä tosi hyvin tatsissa aidan ulkopuolella, mutta kun käsketään hommiin niin eihän sen jälkeen tarvii käskyjä kuunnella tai muutakaan... Mutta eiköhän me vielä molemmat opita. Tai on se ihan hallussa periaatteessa aidassakin, mutta kun ei se osaa niitä tarvittavia käskyjä aidan ulkopuolellakaan niin miten sisällä. Ainakin se on ihan varmasti Paimenkoira, se on tullut todistettua, luonnonlahjakkuus. Pikkuinen ei vaan tiedä itsekään mitä sillä kaikella vietillä tekisi ja se purkautuu haukkuna, joka on aika ei-toivottua ja mulla ei ole keinoja saada hiljaiseksi ja turhauttaa ja herpaannuttaa keskittymistä ja... Mutta se jää kuulemma itsestäänkin pois. Parasta on nyt se, että on löytynyt oikeanlaisia menetelmiä käyttävät opet eikä pakkopelottelutekniikoita.
Taikan tokokurssi on alkanut. Pennusta olisi vaikka mihin ja sillä on hyvä moottori. Se myös tykkää niin niin paljon tekemisestä. Valitettavasti en varmaankaan pysty jatkamaan Ponderassa lajia hintojen takia. Opetus olisi kyllä laadukasta. Hain KPSH:lta tokopaikkaa Taikalle. Taisin tehdä aika huonon hakemuksen, mutta ei leikannut sillä hetkellä :( Tällä viikolla pitäisi selvitä.
Tänään oli tosi hyvät aksatreenit Maisan kanssa. Muutenkin ne on nyt alkaneet sujua. Siksi minusta varmaan tuntuu, että ei edetä, kun ei tarvii taistella asioita. Keksin itse tosi hyviä ratkaisuja rataan, enkä tunkenut valssia joka väliin. Pakkovalssi-valssi kuvion tajusin itse ja oon alkanut hahmottaa myös persjättöpaikkoja hyvin. Ja mikä parasta, hiffasin myös päällejuoksu-paikat! Harrilla oli tänään tosi yllättynyt ja kannustava ja iloinen ja vaikuttunut ja mitä kaikkea -ilme kun tehtiin rataa. Sanoi Vau. Oli maailmanmestaruusrata, keskieurooppalaista tyyliä. Aika paljon sai polkea paikallaan ja lähetellä koiraa tekemään asioita. Suomalaisissa viedään koiraa esteeltä toiselle. Unohtelen rataa edelleen, siitä pitäisi nyt ihan oikeasti oppia pois. Taitaa olla enemmän henkistä kuin etten oikeasti osaisi ratoja. Harri kysyi tänään, mikä mun huomion herpaannuttaa. En tiedä. Selitin aikaisista aamuista. En jännittänyt ohjaajaakaan yhtään niin kuin yleensä, mutta vähän. Onhan tuohon aikakin jo oppia, kun 8kk käyty siellä. Pitäisi löytää aikaa käydä treenamassa itse. Pitäisi löytää aikaa opetella ne kepit ja kontaktit, niissä junnaaminen ärsyttää kaikista eniten. Oltais jos tosi hyviä jos osattais ne. Kerta viikossa EI RIITÄ.
Päätin meidän tavoitteen agilityssä. Se on kisavuosi 2015. Se on sitten ensimmäinen ja viimeinen kisavuosi, koska Maisa täyttää silloin jo 6. Ettei mene hyvä koira rikki.
Meinasin ottaa Telkkisen hallille avaimen, mutta ei siellä taida olla sellaisia aikoja vapaana, joille ehtisin. Tyhmää. Harkitsin, että kauppaisin ACEn vuorot kuukaudelta ja käyttäisin sen ajan pelkästään keppeihin ja kontakteihin. Katsotaan.
Rally-toko aiheuttaa nyt eniten ahdistusta. Ryhmät ja rutiinit on ihan hajalla. Ihmiset ei keskity yhtään eikä kukaan etene. Kaikista vähiten me itse, kun ei oo aikaa treenata ja treenit menee muiden ohjaamiseen. Alkeiskurssia on kiva vetää kumminkin, mutta sekin tyhmästi yhtä aikaa omien treenien kanssa. En jaksa enää olla lajivastaava vaikka se on tosi kivaa. Otan varmaan liian tosissaan. Toivottavasti ihmiset oikeesti innostuu tästä toimikunnasta joka nyt oikeasti otetaan käyttöön, ja tekee ne asiat myös. Ehkä vaadin liikaa, kun tämä on vaan harrastus. Mutta haluan itse oppia ja kehittyä ja etenkin mennä eteenpäin ja mun mielestä siihen tarvitaan uusia tapoja ja koulutusta ja kokeita ja aktiivisuutta! Ajattelin kyllä, että en tee seuralle tänä vuonna enää yhtään talkootöitä ja ensi vuonnakin katellaan mitä jaksan. Ottakoot vaadittavat tunnit vaikka vanhoista!! oon tehnyt nyt melkein vuoden ajan kaiken kaikkien puolesta meidän ryhmässä, tai siltä se on nyt jostain syystä tuntunut, niin kaipaisin vähän lomaa ja varmuutta, että homma hoituu vaikka en vahdi.
Jälkeä on tehty Maisalle 2-3 kertaa Teljossa. Helppoja suoria, mutta ihan hyvää matkaa, muutamaa sataa metriä. Taikalle ei ole tehty, vaikka olisi pitänyt. En ole jaksanut. Kyllä sen ehtii. Ehkä.
Just kun piti lähteä ulos niin alkoi tulla vettä. Taitaa tulla sateinen syksy :( Tämä kesä meni vähän liian nopeasti ja kun ei ole ollut tarpeeksi vapaata, niin huomaamatta.
Syksyn tavoite on päästä tasapainoon näissä harrastushommissa ja alkaa sitten ulottaa sitä tasapainoa muuhunkin elämään. Ahistaa liikaa niin moni asia, tälle on tehtävä jotain.
Taikan kanssa ollaan käyty paimentamassa. Se on niiiiiin siistiä. Sitä jatketaan tämä syksy ja ensi kesänä sitten. Vielä se ei oikein paimennusta muistuta. Oman henkisen olotilan ja ulosannin harjoittelu se on tässäkin se vaikein paikka. Mun pitäisi osata olla rauhallinen ja itsevarma ja puhua tasaisella äänellä, kun koira ajaa lampaita mua kohti ja kävelen takaperin ja jotain keppiäkin pitäisi vielä kuljettaa mukana! Eikä mulla ole koko aikaa hajuakaan mitä oon tekemässä! En oikein tiedä mikä on se tärkein asia, mihin pitäisi kiinnittää huomiota. Koira on kyllä tosi hyvin tatsissa aidan ulkopuolella, mutta kun käsketään hommiin niin eihän sen jälkeen tarvii käskyjä kuunnella tai muutakaan... Mutta eiköhän me vielä molemmat opita. Tai on se ihan hallussa periaatteessa aidassakin, mutta kun ei se osaa niitä tarvittavia käskyjä aidan ulkopuolellakaan niin miten sisällä. Ainakin se on ihan varmasti Paimenkoira, se on tullut todistettua, luonnonlahjakkuus. Pikkuinen ei vaan tiedä itsekään mitä sillä kaikella vietillä tekisi ja se purkautuu haukkuna, joka on aika ei-toivottua ja mulla ei ole keinoja saada hiljaiseksi ja turhauttaa ja herpaannuttaa keskittymistä ja... Mutta se jää kuulemma itsestäänkin pois. Parasta on nyt se, että on löytynyt oikeanlaisia menetelmiä käyttävät opet eikä pakkopelottelutekniikoita.
Taikan tokokurssi on alkanut. Pennusta olisi vaikka mihin ja sillä on hyvä moottori. Se myös tykkää niin niin paljon tekemisestä. Valitettavasti en varmaankaan pysty jatkamaan Ponderassa lajia hintojen takia. Opetus olisi kyllä laadukasta. Hain KPSH:lta tokopaikkaa Taikalle. Taisin tehdä aika huonon hakemuksen, mutta ei leikannut sillä hetkellä :( Tällä viikolla pitäisi selvitä.
Tänään oli tosi hyvät aksatreenit Maisan kanssa. Muutenkin ne on nyt alkaneet sujua. Siksi minusta varmaan tuntuu, että ei edetä, kun ei tarvii taistella asioita. Keksin itse tosi hyviä ratkaisuja rataan, enkä tunkenut valssia joka väliin. Pakkovalssi-valssi kuvion tajusin itse ja oon alkanut hahmottaa myös persjättöpaikkoja hyvin. Ja mikä parasta, hiffasin myös päällejuoksu-paikat! Harrilla oli tänään tosi yllättynyt ja kannustava ja iloinen ja vaikuttunut ja mitä kaikkea -ilme kun tehtiin rataa. Sanoi Vau. Oli maailmanmestaruusrata, keskieurooppalaista tyyliä. Aika paljon sai polkea paikallaan ja lähetellä koiraa tekemään asioita. Suomalaisissa viedään koiraa esteeltä toiselle. Unohtelen rataa edelleen, siitä pitäisi nyt ihan oikeasti oppia pois. Taitaa olla enemmän henkistä kuin etten oikeasti osaisi ratoja. Harri kysyi tänään, mikä mun huomion herpaannuttaa. En tiedä. Selitin aikaisista aamuista. En jännittänyt ohjaajaakaan yhtään niin kuin yleensä, mutta vähän. Onhan tuohon aikakin jo oppia, kun 8kk käyty siellä. Pitäisi löytää aikaa käydä treenamassa itse. Pitäisi löytää aikaa opetella ne kepit ja kontaktit, niissä junnaaminen ärsyttää kaikista eniten. Oltais jos tosi hyviä jos osattais ne. Kerta viikossa EI RIITÄ.
Päätin meidän tavoitteen agilityssä. Se on kisavuosi 2015. Se on sitten ensimmäinen ja viimeinen kisavuosi, koska Maisa täyttää silloin jo 6. Ettei mene hyvä koira rikki.
Meinasin ottaa Telkkisen hallille avaimen, mutta ei siellä taida olla sellaisia aikoja vapaana, joille ehtisin. Tyhmää. Harkitsin, että kauppaisin ACEn vuorot kuukaudelta ja käyttäisin sen ajan pelkästään keppeihin ja kontakteihin. Katsotaan.
Rally-toko aiheuttaa nyt eniten ahdistusta. Ryhmät ja rutiinit on ihan hajalla. Ihmiset ei keskity yhtään eikä kukaan etene. Kaikista vähiten me itse, kun ei oo aikaa treenata ja treenit menee muiden ohjaamiseen. Alkeiskurssia on kiva vetää kumminkin, mutta sekin tyhmästi yhtä aikaa omien treenien kanssa. En jaksa enää olla lajivastaava vaikka se on tosi kivaa. Otan varmaan liian tosissaan. Toivottavasti ihmiset oikeesti innostuu tästä toimikunnasta joka nyt oikeasti otetaan käyttöön, ja tekee ne asiat myös. Ehkä vaadin liikaa, kun tämä on vaan harrastus. Mutta haluan itse oppia ja kehittyä ja etenkin mennä eteenpäin ja mun mielestä siihen tarvitaan uusia tapoja ja koulutusta ja kokeita ja aktiivisuutta! Ajattelin kyllä, että en tee seuralle tänä vuonna enää yhtään talkootöitä ja ensi vuonnakin katellaan mitä jaksan. Ottakoot vaadittavat tunnit vaikka vanhoista!! oon tehnyt nyt melkein vuoden ajan kaiken kaikkien puolesta meidän ryhmässä, tai siltä se on nyt jostain syystä tuntunut, niin kaipaisin vähän lomaa ja varmuutta, että homma hoituu vaikka en vahdi.
Jälkeä on tehty Maisalle 2-3 kertaa Teljossa. Helppoja suoria, mutta ihan hyvää matkaa, muutamaa sataa metriä. Taikalle ei ole tehty, vaikka olisi pitänyt. En ole jaksanut. Kyllä sen ehtii. Ehkä.
Just kun piti lähteä ulos niin alkoi tulla vettä. Taitaa tulla sateinen syksy :( Tämä kesä meni vähän liian nopeasti ja kun ei ole ollut tarpeeksi vapaata, niin huomaamatta.
Syksyn tavoite on päästä tasapainoon näissä harrastushommissa ja alkaa sitten ulottaa sitä tasapainoa muuhunkin elämään. Ahistaa liikaa niin moni asia, tälle on tehtävä jotain.
30.5.2013
"vikat" agi ja peku
Maisan kanssa agilityssä eilen oli mukavaa. Kuolleen kulman putketkin
sujui ihan hyvin kun vähän harjoiteltiin, keppejä tehtiin lopuksi. Ne
oppii nopeasti, kun saadaan harjoiteltua lisää. Nyt tulee toki pitkä
tauko. Koiralla oli hyvä vire ja liikkui hyvin, itse muistin radan
jippijei. Ja sain siitä kiitosta.
Tänään pentukurssilla Taika Taitava oli tosi taitava. Viimeinen kerta. Päällimmäisenä jäi mieleen, että se itse vähän hakee tavallaan seuruupaikkaa, tai siis tulee mielellään sivulla vaikka ollaan harjoiteltu sitä hyvin vähän. Vauhtiluoksetulossa se haluaisi lähteä yhtä matkaa ja kun ne ei ajoissa päästä sitä, se ei haluakaan enää juosta luo ihan niin hanakasti. Nyt mulla oli lelu ja se oli parempi kuin viimeksi.
Parin päivän päästä koirat hoitoon kolmeksi viikoksi ja Amerikkaan. Kolme viikkoa erossa :'(
Kati kanssa oli tänään hyvää keskustelua, mutta ei rakentavia ajatuksia, rally-tokoryhmän tilanteesta. Täytyy paneutua asiaan reissun jälkeen kunnolla.
Tänään pentukurssilla Taika Taitava oli tosi taitava. Viimeinen kerta. Päällimmäisenä jäi mieleen, että se itse vähän hakee tavallaan seuruupaikkaa, tai siis tulee mielellään sivulla vaikka ollaan harjoiteltu sitä hyvin vähän. Vauhtiluoksetulossa se haluaisi lähteä yhtä matkaa ja kun ne ei ajoissa päästä sitä, se ei haluakaan enää juosta luo ihan niin hanakasti. Nyt mulla oli lelu ja se oli parempi kuin viimeksi.
Parin päivän päästä koirat hoitoon kolmeksi viikoksi ja Amerikkaan. Kolme viikkoa erossa :'(
Kati kanssa oli tänään hyvää keskustelua, mutta ei rakentavia ajatuksia, rally-tokoryhmän tilanteesta. Täytyy paneutua asiaan reissun jälkeen kunnolla.
25.5.2013
Ohjaaja tarvitsee motivointia
Viime agility oli ihan jees. Ei ois itseä huvittanut yhtään mutta koira löysi toisella kiekalla innon ja fiiliksen ja sit oli pakko tehä! Koira tarvii harjoitusta siihen, että osaa mennä suorittamaan esteet ilman minua vaikka lähden jo toiseen suuntaan ja minä tarviin harjoitusta siihen, miten "kierrä" ohjataan.
Pentukurssilla oli mm. kontaktissa kävelyä/liikkumista muiden joukossa ja se ei nyt ollut meidän vahvin juttu. Harjoitellaan! Paikalla ollessa ei ongelmaa. Mulla oli vähän huonot herkut mukana. Vauhtiluoksetulo ei ollut kovin vauhdikas, sitä täytyy alkaa harjoitella. Esteiden välistä koira takana -harjoitus meni hienosti.
Taikasta on löytynyt jo kaksi punkkia :( Maisasta ei onneksi yhtään.
9 päivää reissuun. Jaiks.
Pentukurssilla oli mm. kontaktissa kävelyä/liikkumista muiden joukossa ja se ei nyt ollut meidän vahvin juttu. Harjoitellaan! Paikalla ollessa ei ongelmaa. Mulla oli vähän huonot herkut mukana. Vauhtiluoksetulo ei ollut kovin vauhdikas, sitä täytyy alkaa harjoitella. Esteiden välistä koira takana -harjoitus meni hienosti.
Taikasta on löytynyt jo kaksi punkkia :( Maisasta ei onneksi yhtään.
9 päivää reissuun. Jaiks.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
